Järven erityispiirteet

Puulavesi kuuluu vedenlaatunsa, monipuolisen luontonsa ja monin paikoin myös vähäisen asutuksensa vuoksi tärkeimpiin maakunnan luontokohteisiin. Puula on muodoltaan laajoista selistä muodostuva monimuotoinen, niukkaravinteinen ja kirkasvetinen järviketju. Sille ovat tunnusomaisia jylhät, karut, kallioiset rannat sekä monin paikoin rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät. Sen karu ja rikkonainen saaristoluonta on omaleimainen. Puulan alue on myös maisemaltaan erittäin arvokas. Etelä-Savon maakuntajärveksi Puula valittiin vuonna 2011.

  Puulan alueella on kymmenittäin raukkeja, eli kivimuodostelmia, joista vesi on muovannut osan kiviaineksesta pois. Puulan raukit muovautuivat noin viiden tuhannen vuoden ajan, kunnes ne paljastuivat veden alta vuosina 1831-54 kaivetun Kissakosken kanavan aiheuttaman 1,78 metrin vedenpudotuksen jälkeen. Nykyään ne ovat suosittuja nähtävyyksiä.

Puulan vesireitin historiaa

Höyrylaivaliikenne Mikkelistä Saimaalle alkoi 1800-luvun lopulla. Saimaan laivaväylän lisäksi toinen tärkeä vesireitti Mikkelin lähistöllä alkoi Otavan satamasta Kotalahdelta ja kulki Puulavettä myöten Hirvensalmelle ja sieltä edelleen Kangasniemelle. 1889-91 vuosina vesireitti kunnostettiin liikennöitävään kuntoon tehtyjen kanavoimis- ja ruoppaustöiden jälkeen. Puulan vesireittiä jouduttiin kunnostamaan uudelleen ennen ensimmäistä maailmansotaa.

  Sotien aikana ja heti sodan jälkeen laivaliikenne koki vielä lyhyen nousukauden. Aikaisemmin liikenteestä poistettuja Puulaveden höyrylaivoja otettiin jälleen käyttöön. Erityisen vilkas matkustajaliikenteen kannalta oli vuosi 1945. Autoliikenteen elpyessä laivaliikenne romahti taas. Puulaveden viimeiseksi höyrylaivaksi jäi "Läsäkoski"-niminen hinaaja, joka liikkui Puulalla 1970-luvun puoliväliin saakka. Järven kokoon nähden Puulalla liikennöi iso höyrylaivasto, josta ei kuitenkaan ole jäänyt jäljelle ainuttakaan laivaa

Järven nykytila ja suojelu

Suurin osa Puulavedestä on kirkasvetistä, niukkahumuksista ja väriltään vain vähän ruskeahkoa. Happitilannekkin järvessä on hyvä. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty Uimaniemen edustalla, Hirvensalmella, 51 m:n syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan ja koskee suurinta osaa Puulaa. Kuormittajien velvoitetarkkailu tulosten perusteella Otavan lähialueella Kotalahden vedenlaatu on luokiteltu yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa lähinnä luokkaan tyydyttävä. Kangasniemen kunnan edustalla Puulaveden vedenlaatu on luokiteltavissa luokkaan hyvä.

  Puulaveteen pohjoisesta ja idästä laskevat vesistöt ovat pääasiassa karuja ja osin suoalueiden sekä metsäojitusten vuoksi humuksen tummentamia. Puulan pääaltaaseen tultaessa humuksen vaikutus heikkenee ja kalastusalueen eteläosassa järvet ovat karuja ja melko kirkasvetisiä. Puulaveteen laskee luoteesta Siikaveden kautta Kälkäjoen vesistöalue, jonka vesi on valuma-alueen laajojen suoalueiden ja turvetuotannon vuoksi tummaa.  

  Puulan luoteinen osa on melko matala ja humuskuormituksen vuoksi melko tummavetinen. Puulaveden pääaltaassa humus- ja ravinnekuorma on laimentunut ja pääallas on kirkasvetinen ja erittäin karu. Pääallas on lisäksi melko syvä (70 m). Puula on jaettu pääaltaaseen, Kotalahteen, Lihavanselkä-Kaiskonselkään, Ruovedenselkä-Vuojaselkään sekä Siikaveteen, joista pääallas edustaa tyypittelyssä suuria vähähumuksisia järviä. Järven kaakkoinen alue on myös melko kirkasvetinen ja karu.