Alueen lajeja

Puulan kalastusalueen vesistöihin kuuluu kaikki tavallisimmat kalalajit. Puulassa esiintyy ainakin 22 kalalajia: ankerias, hauki, kivennuoliainen, made, kivisimppu, ahvenkalat, lohikalat ja särkikalat. Ahvenkaloihin kuuluvat ahven, kuha ja kiiski. Särkikaloihin kuuluvat särki, säyne, lahna, mutu ja salakka. Lohikaloihin kuuluvat järvilohi, taimen, kirjolohi, muikku, siika, peledsiika, nieriä, harjus ja kuore. Puulavesi on erinomainen muikkuvesi, minkä takia taimen sekä järvilohi kasvavat nopeasti. Siten kaikilla virtavesillä, jotka laskevat Puulaveteen on kalataloudellista arvoa. Puulan suurten selkien ulappa-alueiden kalayhteisö koostuu melkein pelkästään muikusta ja kuoreesta. Ahventa ja särkeä esiintyy hyvin vähän. Siika viihtyy pääasiassa rantapenkoilla. Ulappa-alueiden tärkeimpiä petokaloja ovat taimen, järvilohi ja made sekä iso ahven.

  Puulaveden eri alueille istutetaan kaloja vuosittain. Puulaveden I alueelle istutetaan vuosittain kuhaa 10000 kpl, järvilohta 3000 kpl ja yhdessä alue 2 kanssa istutetaan rasvaeväleikattua järvitaimenta varojen ja tilanteen mukaan (Läsäkosken kunnostus). Puulaveden pääaltaaseen (alue II) istutetaan vuosittain rasvaeväleikattu järvitaimenta 4000kpl, joiden istutuksia vähennetään asteittain (Läsäkosken kunnostus). Järvilohia istutetaan 6000kpl, ja lisätään määrällä minkä verran taimenistutuksia vähennetään. Lisäksi istutetaan järviharjusta 10000 kpl. Mahdollinen muu istutuslaji voi olla kuha ja nieriä tilanteen mukaan.Puulaveden alue III, Ruovedenselälle istutetaan järvisiikaa 20000 kpl ja Vuojalahteen tulee kuhaa 40000 kpl joka toinen vuosi. Puulaveden Otavanlahti- Pääskynselkä alueen IV istutetaan rasvaeväleikattua järvitaimenta 2000 kpl sekä järvilohta 1000kpl ja kuhaa 5000kpl.

 Kasvi- ja eläinlajistoon kuuluu runsaasti uhanalaisia sekä direktiivilajeja. Tyypillisiä Puulan lintuja ovat kuikka ja kalalokki, mutta myös valkoselkätikka, pikkutikka, sääksi, kuhankeittäjä ja selkälokki ovat edustettuina. Suuret selkävedet suovat hyvät mahdollisuudet runsaan kuikkakannan ja melko runsaan selkälokkikannan esiintymiselle. Purotierasammalen kasvupaikka on ainoa tunnettu Etelä-Savossa. Hoikkavilla, taljaruostesammal, oravisammal, ketjusammal ja isoriippusammal ovat alueellisesti uhanalaisia. Riekko on alueellisesti uhanalainen sekä riistaeläin.